Vastikään julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin aivoinfarktin ja sen hoitoon käytettyjen verenohennuslääkkeiden vaikutusta riippuen siitä, kuinka nopeasti lääkitys aloitettiin. Perinteisen ohjeistuksen mukaan lääkitys aloitetaan joitakin päiviä tai jopa kaksi viikkoa infarktin jälkeen, riippuen sen voimakkuudesta. Tavanomaisesti lääkitys aloitetaan sitä myöhemmin, mitä vakavammasta aivoinfarktista on kyse. Viivästyneen lääkityksen aloittamisen on uskottu vähentävän mahdollista vuotoriskiä veren liiallisen ohenemisen seurauksena.
103 tutkimuskohdetta kaikkiaan 15 maassa käsittäneeseen tutkimukseen osallistui yli 2000 eteisvärinä tai aivoinfarktipotilasta. Laaja-alaisessa tutkimuksessa analysoitiin sitä, miten aikaistettu verenohennuslääkitys vaikutti infarktin uusiutumiseen ja komplikaatioriskiin. Uusiutuminen on aina riskitekijä, ja usein sen vaikutus on vakavampi kuin ensimmäisen infarktin. Myös kuolemanriski kasvaa aivoinfarktin uusiutuessa.
Tutkimustuloksissa aikaistettu verenohennuslääkitys vähensi uusiutumisen riskiä sekä lievän, keskivaikean että vaikean aivoinfarktin jälkeen. Lievässä ja keskivaikeassa infarktissa lääkitys aloitettiin 2 päivän sisällä, kun se tyypillisesti aloitetaan vasta 3-4 päivän jälkeen silloin, kun kyseessä on lievä ja 6-7 päivän jälkeen silloin, kun kyseessä on keskivaikea infarkti. Vaikean infarktin osalta tutkimuksessa hoito aloitettiin 6-7 päivän jälkeen, kun tavanomaisesti lääkitys aloitetaan vasta 12-14 päivän kuluttua.
Uusiutumisriskin vähenemisen ohella lisääntynyttä komplikaatioriskiä ei tutkimuksessa havaittu. Tutkimus viitoittaa osaltaan tietä sille, että aivoinfarktin jälkeisen verenohennuslääkityksen aloittamisajankohtaa voitaisiin aikaistaa. Iltalehden mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä tutkimustulokset on huomioitu ja hoitosuosituksia on uudistettu.
Lähde: The New England Journal of Medicine 29.6.2023, Iltalehti 2.6.2023